Kun aamulla on viisitoista astetta pakkasta, toinen naapuri kytkee auton tolppaan ja toinen käynnistää lämmityksen puhelimesta jo sängystä. Kysymys ”Webasto vai lohkolämmitin” kuulostaa siltä, että toinen on parempi laite, mutta käytännössä valinta ratkeaa muualla: onko autopaikalla pistoke, kuinka pitkä työmatka on ja pitääkö sisätilan olla lämmin. Webasto on tavaramerkki, mutta arkikielessä sillä tarkoitetaan mitä tahansa polttoainetoimista lisälämmitintä, myös Eberspächeriä. Tässä käydään läpi, mitä kumpikin lämmittää, paljonko yksi pakkasaamu maksaa ja milloin akku alkaa kärsiä.
Lyhyt vastaus
Lohkolämmitin riittää useimmille, mikäli auto seisoo yöt lämmitystolpan vieressä. Se on hankintana selvästi halvempi, se ei kuormita akkua ja se lämmittää moottorin tunnissa tai kahdessa. Polttoainetoiminen lisälämmitin kannattaa silloin, kun pistoketta ei ole, kun auto pitää saada lämpimäksi myös parkkipaikalla kodin ulkopuolella tai kun sisätilan ja ikkunoiden pitää olla sulat ilman erillistä sisätilanlämmitintä. Lyhyillä työmatkoilla webasto on huono kauppa, koska akku ei ehdi latautua lämmityksen jälkeen.
Polttoainelämmittimen toiminta on käyty tarkemmin läpi oppaassa mikä on Webasto, joka kertoo myös, mitä laitteen käyttö autolta vaatii.
Mitä kumpikin oikeasti lämmittää
Lohkolämmitin on sähkövastus, joka asennetaan moottorin jäähdytysnesteen kiertoon tai lohkoon ja kytketään verkkovirtaan autojohdolla. Se lämmittää vain moottoria. Defan oman testin mukaan 600 watin lämmitin nostaa henkilöauton moottorin kolmessa tunnissa jopa 50 astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi, kun ulkona on 17 astetta pakkasta, eikä sitä pidempi kytkentä enää nosta lämpöä. Sisätila ja ikkunat lämpenevät sähköllä vain erillisellä sisätilanlämmittimellä, jonka teho on tyypillisesti 1 000–1 400 wattia.
Polttoainetoiminen lisälämmitin polttaa auton omaa polttoainetta pienessä polttimessa ja lämmittää jäähdytysnestettä, joka kiertää moottorin läpi. Auton puhallin vie saman lämmön sisätilaan, joten moottori, matkustamo ja tuulilasi lämpenevät yhdellä kertaa. Webaston henkilöautolämmittimen teho on valmistajan teknisten tietojen mukaan 2,5–5 kilowattia, eli moninkertainen lohkolämmittimeen verrattuna, ja siksi siihen riittää yleensä 15–30 minuuttia.
Arjessa ero näkyy aamulla ikkunoissa. Pelkällä lohkolämmittimellä moottori käynnistyy helposti ja lämpenee ajossa nopeasti, mutta tuulilasi on yhä jäässä ja penkki kylmä. Mikäli lämmin ja sula auto on se, mitä oikeasti haluaa, oikea vertailukohta webastolle ei ole pelkkä lohkolämmitin vaan lohkolämmitin ja sisätilanlämmitin yhdessä.
Moottorin esilämmityksellä on merkitystä myös päästöille. VTT:n laboratoriotestissä 20 asteen pakkasessa sähköinen esilämmitys vähensi kylmäkäynnistyksen lähipäästöjä bensiiniautolla 71 ja dieselillä 51 prosenttia, ja polttoainetta säästyi jonkin verran.
Paljonko yksi pakkasaamu maksaa
Sähkön kulutus on helppo laskea: teho kilowatteina kertaa tunnit. 600 watin lohkolämmitin kuluttaa tunnissa 0,6 ja kahdessa tunnissa 1,2 kilowattituntia. Kun mukaan otetaan 1 400 watin sisätilanlämmitin tunniksi, aamu vie yhteensä noin 2,6 kilowattituntia. Polttoainelämmittimen kulutus on Webaston teknisten tietojen mukaan dieselversiossa 0,31–0,62 litraa ja bensiiniversiossa noin 0,4–0,7 litraa tunnissa tehon mukaan, joten puolen tunnin lämmitys vie enintään vajaat neljä desilitraa.
| Lämmitys | Kulutus | Hinta esimerkkihinnoilla |
|---|---|---|
| Lohkolämmitin 600 W, 1–2 tuntia | 0,6–1,2 kWh | 0,12–0,24 € |
| Lohkolämmitin 2 tuntia ja sisätilanlämmitin 1 400 W tunnin | 2,6 kWh | noin 0,52 € |
| Webasto, diesel, 20–30 minuuttia täydellä teholla | 0,21–0,31 l | 0,50–0,74 € |
| Webasto, bensiini, 30 minuuttia | 0,20–0,35 l | 0,45–0,81 € |
Esimerkkihintoina on käytetty sähkölle 20 senttiä kilowattitunnilta siirto ja verot mukaan luettuina sekä polttoaineille Tilastokeskuksen syyskuun keskihintoja, dieselille noin 2,4 ja bensiinille noin 2,3 euroa litralta. Oman sähkön kokonaishinnan näkee sähkölaskusta, ja laskun voi tehdä samalla kaavalla.
Tulos yllättää monen: kun sisätila lämmitetään kummallakin tavalla, pakkasaamu maksaa sähköllä ja polttoaineella suunnilleen saman, noin puoli euroa. Pelkkä moottorin lämmitys sähköllä on selvästi halvin, mutta silloin ikkunat jäävät raapattaviksi. Käyttökulu ei siis ratkaise valintaa, vaan hankintahinta ja oma autopaikka.
Hankinnassa ero on suuri. Lohkolämmitin maksaa osana automallin mukaan noin sadasta muutamaan sataan euroon, ja sisätilanlämmittimen saa alle sadalla eurolla. Polttoainelämmitin maksaa pelkkänä laitteena yli tuhat euroa ennen asennusta, ja puhelimella ohjattavaan malliin tulee ensimmäisen vuoden jälkeen sovelluksen vuosimaksu. Asennuksen hinta riippuu autosta niin paljon, että se kannattaa kysyä korjaamolta omalle mallille.
Akku ja lyhyet ajot
Polttoainelämmittimen heikko kohta on akku. Laite ottaa itse vain muutamia kymmeniä watteja, mutta auton puhallin pyörii koko lämmityksen ajan, ja kaikki tämä otetaan akusta ennen kuin moottori käy. Webaston oma nyrkkisääntö on, että ajoajan pitää olla vähintään yhtä pitkä kuin edeltävä lämmitysaika, jotta akku latautuu takaisin. Lämmittimessä on jännitesuoja, joka sammuttaa sen ennen kuin akku on niin tyhjä, ettei auto enää käynnisty.
Kovalla pakkasella lyhyt ajo ei välttämättä lataa akkua lainkaan. VTT:n mittauksissa 20 asteen pakkasessa noin 11 kilometrin ajo kylmäkäynnistyksen jälkeen ei ladannut akkuja, ja osa purkautui lisää. Mikäli työmatka on alle vartin ja webastoa käytetään joka aamu, akku hiipuu viikon mittaan, ja silloin apuna on ylläpitolaturi kotona tai lohkolämmitin, joka ei ota akusta mitään. Toistuvat hyvin lyhyet käynnit myös karstoittavat poltinta, joten lämmitintä ei kannata ajaa muutaman minuutin pätkissä.
Pakkasaamun varalle hansikaslokeroon kannattaa varata myös starttiboosteri, ja vertailu kertoo, millainen kapasiteetti riittää omaan autoon, mikäli akku ei jaksa lyhyillä talviajoilla.
Milloin lohkolämmitin riittää ja milloin webasto kannattaa
Lohkolämmitin on oikea valinta, kun kotipihassa tai taloyhtiön parkkipaikalla on lämmitystolppa ja auto seisoo yön siinä. Moottori lämpenee ajastimella valmiiksi, akku ei kulu ja hankinta jää pieneksi. Sama pätee työpaikkaan, jossa on tolpat. Sisätilanlämmittimen voi lisätä myöhemmin samaan johtoon, kun ikkunoiden raapiminen alkaa kyllästyttää.
Webasto kannattaa, kun pistoketta ei ole, esimerkiksi kerrostalon pistokkeettomalla paikalla, kadunvarressa tai mökillä, tai kun autoa pitää lämmittää myös työpäivän jälkeen parkkipaikalla. Se on myös mukavin ratkaisu, mikäli lämmin ja sula auto on aamun tärkein asia ja ajomatkat ovat vähintään yhtä pitkiä kuin lämmitys. Ilman tolppaa asuvalle se on käytännössä ainoa tapa saada moottori lämpimäksi ennen käynnistystä.
Yleisin väärinkäsitys on, että webasto on parempi laite, joka korvaa lohkolämmittimen kaikkialla. Lyhyitä ajoja tekevälle, jolla on tolppa, se on kalliimpi ja akulle raskaampi ratkaisu kuin lohkolämmitin ja sisätilanlämmitin yhdessä. Toisaalta ilman tolppaa lohkolämmitin ei hyödytä mitään, eikä ikkunasta vedetty jatkojohto ole turvallinen korvike.
Turvallisuus ja oikea käyttö
Lohkolämmittimen kytkentäajoiksi Autoliitto suosittelee nollasta viiteen pakkasasteeseen puolesta tunnista tuntiin, viidestä kymmeneen pakkasasteeseen tunnista kahteen ja kovemmalla pakkasella kahdesta kolmeen tuntiin. Motiva neuvoo samaan suuntaan ja muistuttaa, että ajastimella lämmitys pysyy järkevän mittaisena. Johdoksi kannattaa hankkia oikean mittainen pakkasenkestävä autojohto, sillä Autoliiton mukaan jatkojohtoa ei käytetä lämmitysjohdon kanssa, ja vaurioitunut johto vaihdetaan. Tolpan vikavirtasuoja kannattaa testata testinapista pari kertaa vuodessa.
Polttoainelämmitin tekee pakokaasuja kuin pieni moottori, joten Webaston ohjeen mukaan sitä ei saa käyttää suljetussa tilassa, kuten autotallissa, ilman pakokaasujen poistoa. Se ei myöskään kuulu huoltoasemalle eikä polttoainevaraston lähelle, joten ajastus kannattaa asettaa niin, ettei lämmitin käynnisty tankatessa. Webasto neuvoo tarkastuttamaan lämmittimen ammattilaisella noin kahden vuoden välein, ja Moottori-lehden ohjeen mukaan sitä kannattaa käyttää kesälläkin noin kerran kuussa vartin verran, ettei poltin jumitu.
Sähköauto ja ladattava hybridi
Sähköautoon ei asenneta lohkolämmitintä eikä webastoa, koska lämmitys hoituu auton omalla sähkölämmityksellä. Motivan mukaan sähköauto kannattaa esilämmittää silloin, kun se on kiinni latauslaitteessa, jolloin lämpö otetaan verkosta eikä ajoakusta. Pakkasella toimintamatka on Motivan mukaan noin kaksi kolmasosaa ja kovimmilla pakkasilla vain puolet kesän matkasta, joten esilämmitys latauksen aikana näkyy suoraan kilometreissä.
Ladattavan hybridin esilämmitys riippuu automallista, ja käyttöohjeesta näkee, lämmittääkö auto sisätilan verkkovirralla latauksen aikana. Kotilatauksen vaihtoehdot on käyty läpi oppaassa sähköauton latausasemasta.
Kumpi kannattaa sinun autoosi
Mikäli kotona on tolppa ja ajot ovat lyhyitä, lohkolämmitin riittää, ja sisätilanlämmitin kannattaa lisätä, kun sulat ikkunat ovat sen arvoisia. Mikäli tolppaa ei ole tai autoa pitää lämmittää myös kodin ulkopuolella, polttoainelämmitin on käytännössä ainoa vaihtoehto, ja se toimii parhaiten, kun ajomatka on vähintään yhtä pitkä kuin lämmitys. Pakkasaamun hinta on kummallakin suunnilleen sama, joten päätöksen tekevät hankintahinta ja oma autopaikka.
Polttoainelämmittimen toiminta ja käyttö on käyty tarkemmin läpi oppaassa mikä on Webasto. Mikäli akku on jo nyt pakkasella heikoilla, starttiboosterivertailu kertoo, millainen laite riittää omaan autoon.
Usein kysyttyä
Moottorille riittää, sillä lohkolämmitin hoitaa käynnistyksen ja moottori lämpenee ajossa nopeammin. Sisätila ja ikkunat jäävät kuitenkin kylmiksi, joten raapiminen jää ennalleen. Sisätilanlämmitin kytketään samaan autojohtoon, ja se kannattaa lisätä, mikäli sulat ikkunat ovat aamun tärkein asia.
Ei suljetussa tallissa. Webaston ohjeen mukaan polttoainelämmitintä ei käytetä suljetussa tilassa ilman pakokaasujen poistoa, koska pakokaasut kertyvät talliin. Tallissa seisovalle autolle sähköinen esilämmitys on turvallisempi ratkaisu.
Autoliiton suosituksen mukaan pikkupakkasella puolesta tunnista tuntiin, viiden ja kymmenen pakkasasteen välillä tunnista kahteen ja kovemmalla pakkasella kahdesta kolmeen tuntiin. Defan mukaan yli kolmen tunnin kytkentä ei enää lämmitä moottoria lisää, joten koko yön kestävä lämmitys kuluttaa sähköä turhaan.
Voi tyhjentää, mikäli ajot ovat lyhyitä. Webaston nyrkkisäännön mukaan ajoajan pitää olla vähintään yhtä pitkä kuin lämmitysaika, jotta akku latautuu takaisin. Lämmittimen jännitesuoja sammuttaa laitteen ennen kuin akku on liian tyhjä käynnistykseen.
Ei kannata. Autoliiton mukaan lämmitysjohdon kanssa ei käytetä jatkojohtoa, vaan hankitaan oikean mittainen pakkasenkestävä autojohto. Jatkojohdon liitokset voivat kuumentua pitkässä kuormituksessa.
Ei tarvitse. Sähköauto esilämmitetään Motivan ohjeen mukaan silloin, kun se on kiinni latauslaitteessa, jolloin lämpö otetaan verkosta eikä ajoakusta.
Kannattaa. Moottori-lehden ohjeen mukaan polttoainelämmitintä kannattaa käyttää kesälläkin noin kerran kuussa vartin verran, jotta poltin ja pumppu eivät jumiudu ennen talvea.
Kustomcarsin tiimi · tarkistanut Sarai Björkgård
