Starttiboosteri eli apukäynnistin on kannettava akku, jonka pihdit kytketään auton akkuun, kun auto ei käynnisty omalla akullaan. Se tekee saman työn kuin käynnistyskaapelit, mutta toista autoa ei tarvita, koska virta tulee boosterin omasta akusta. Booster ei kuitenkaan korjaa mitään. Se antaa virran yhteen käynnistykseen, mutta väsynyt akku on aamulla taas tyhjä, ja silloin akku kannattaa testauttaa.
Mitä starttiboosteri on ja mitä se ei ole
Starttiboosteri on hätäapu tyhjään akkuun, ei akkulaturi. Useimmat nykyiset boosterit ovat pieniä litiumakkuja, ja niissä on usein USB-liitäntä puhelimen lataukseen. Raskaita lyijyakkuboostereita on myös 24 voltin kalustolle. Laitteen koko valitaan moottorin mukaan, ei ampeeriluvun mukaan, ja siihen starttiboosterivertailu antaa valmiit rajat.
Booster, kaapelit vai akkulaturi
Kolme laitetta ratkaisee eri ongelman. Käynnistyskaapelit tarvitsevat toisen auton, jonka akku on kunnossa, ja oikean kytkennän kummassakin päässä. Booster on itsenäinen, joten se toimii myös pimeällä parkkipaikalla, jossa ketään ei ole lähellä. Kytkentään liittyvä riski on molemmissa sama, sillä nykyautossa apuvirta kytketään usein käyttöohjeen merkitsemiin käynnistyspisteisiin eikä suoraan akun napoihin.
Akkulaturi taas estää tyhjenemisen ennalta. Autoliitto suosittelee verkkovirralla toimivaa ylläpitolaturia autolle, jolla ajetaan lyhyitä matkoja, ja akkulämmitintä pakkasille, koska lämmin akku ottaa ja antaa virtaa paremmin. Booster ei ole tehty lataamaan auton akkua täyteen. Mikäli auto käynnistetään boosterilla useana aamuna peräkkäin, oikea hankinta on ylläpitolaturi tai uusi akku eikä isompi booster.
Booster ei myöskään ole turvallisempi kuin kaapelit sen takia, että se on booster. Autoliiton mukaan virhe kytkennässä voi aiheuttaa nykyautolle vakavia vaurioita, ja liitto neuvoo jättämään apuvirran antamisen omatoimisesti väliin. Huoltoalan edustaja on Ylen jutussa toista mieltä: auton ohjeen mukaan tehtynä apuvirta on melko turvallista. Hybridissä ja sähköautossa käyttöohje kertoo, saako apuvirtaa antaa lainkaan, koska väärä kytkentä voi vaurioittaa suojapiirejä.
Litium- ja lyijyboosterin ero
Litiumboosteri on kevyt, ja pienimmät mahtuvat hansikaslokeroon. Isoimmat litiummallit painavat jo lähes kolme kiloa, ja lyijyakkuboosteri voi painaa yli 20 kiloa. Lyijyboosteri ei kulje hansikaslokerossa, mutta mallit, joissa on sekä 12 että 24 voltin ulostulo, löytyvät tästä ryhmästä. Henkilöautoon riittää 12 voltin litiumboosteri, kun se on mitoitettu moottorin mukaan.
| Litiumboosteri | Lyijyakkuboosteri | |
|---|---|---|
| Paino | 0,7–2,7 kg | noin 20,6 kg |
| Jännite | 12 V | 12 V ja 24 V samassa laitteessa |
| Lataus valmistajan ohjeessa | 0…+40 °C | valmistajan ohjeen mukaan |
| Käyttölämpötila valmistajan ilmoittamana | −20…+40 tai +50 °C | valmistajan ohjeen mukaan |
Litiumin heikkous on kylmä. Litiumakkua ei saa ladata pakkasessa, koska anodille saostuu silloin metallista litiumia, joka heikentää akkua pysyvästi. Valmistajan ilmoittama −20 asteen käyttöraja ei myöskään tarkoita samaa tehoa kuin lämpimässä. Saksalaisen Auto Zeitungin testissä laitteet pidettiin 48 tuntia −12 asteessa, ja joka toinen testatuista halvoista boostereista ei kelvannut käynnistykseen. Talvella booster kannattaa siksi pitää matkustamossa tai viedä yöksi sisälle, ja ladata se huoneenlämmössä.
Milloin booster ei auta
Väsynyt akku on yleisin syy siihen, että sama ongelma toistuu. Autoliiton mukaan käynnistysakun tyypillinen ikä on noin viisi vuotta, ja tammikuun pakkasilla tyhjät akut ovat tiepalvelun yleisin hälytyssyy. Pakkanen vähentää akun kapasiteettia selvästi, joten vanha akku, joka riitti syksyllä, ei välttämättä riitä enää kovalla pakkasella. Booster saa auton käyntiin, mutta akun kunnon kertoo vasta korjaamon testi.
Täysin tyhjää akkua booster ei välttämättä tunnista lainkaan. Valmistajasta riippuen laite tunnistaa akun vasta noin 2–2,5 voltin jännitteestä. Monessa laitteessa on silloin ohituspainike, joka kytkee napaisuus- ja kipinäsuojat pois mutta ei anna yhtään lisää tehoa, joten sitä käytetään vain laitteen ohjeen mukaan.
Kytkennän perusajatus on sama kuin kaapeleilla. Pihdit kytketään ensin boosteriin, punainen plusnapaan ja musta miinusnapaan tai auton runkoon, mutta ei polttoaineletkuihin, kaasuttimeen tai ohuisiin peltiosiin. Mikäli auton käyttöohjeessa on erilliset käynnistyspisteet, kytkentä tehdään niihin. Irrotus tehdään käänteisessä järjestyksessä mustasta alkaen. Moottorin esilämmitys on eri asia kuin akun virta, ja se, mitä Webasto tekee, on kerrottu omalla sivullaan.
Mikäli auto ei lähde boosterillakaan, vianetsintä oireen mukaan kertoo, missä vika on ja milloin kannattaa soittaa tiepalveluun.
Mitä ostaessa kannattaa katsoa
Ampeeriluku laatikon kyljessä on huono mittari. Huippuvirralle ei ole yhteistä standardia, ja se kuvaa millisekuntien piikkiä, kun taas käynnistys kestää sekunteja. Parempi mittari on valmistajan ilmoittama moottorikoko, jonka laite jaksaa käynnistää, erikseen bensiinille ja dieselille. Diesel vaatii enemmän, ja kylmä, iso diesel ja väsynyt akku ovat syy valita reilusti suurempi koko kuin raja juuri ja juuri sallii.
Start-stop-auton AGM- tai EFB-akulle sopivuus tarkistetaan boosterin ohjeesta, koska kaikki mallit eivät ilmoita sitä. Pakettiauto- ja kuorma-autokalustolla kannattaa tarkistaa jännite, sillä tavallinen litiumboosteri on 12 voltin laite. Mikäli booster on jo päätetty hankkia, vertailu kertoo, mikä kokoluokka riittää omaan moottoriin ja millainen laite jaksaa suomalaisen pakkasen.
Usein kysytyt kysymykset
Kaapelit riittävät, mikäli apuun on aina saatavilla toinen auto. Booster on hyödyllisempi silloin, kun auto seisoo yksin pihassa, työpaikan parkissa tai mökillä, koska se ei tarvitse toista autoa. Kytkennän riski on molemmissa sama.
Ei ole tehty siihen. Booster antaa virran käynnistykseen, mutta akun lataa auton oma latausjärjestelmä ajossa tai verkkovirtaan kytketty akkulaturi. Lyhyitä matkoja ajavalle Autoliitto suosittelee ylläpitolaturia.
Voi, mutta kova pakkanen heikentää sen tehoa ja litiumboosteria ei saa ladata pakkasessa. Paras paikka on matkustamo tai yöksi sisätila, ei kylmä tavaratila.
Voi, useimmissa litiumboostereissa on USB-liitäntä. Lataus kuluttaa kuitenkin samaa varausta, joka tarvitaan käynnistykseen, joten laite kannattaa ladata täyteen huoneenlämmössä ennen kuin se jää talveksi autoon.
Se riippuu autosta, ja vastaus on auton käyttöohjeessa. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan väärä kytkentä voi hybridissä ja sähköautossa vaurioittaa suojapiirejä, ja apuvirta kytketään usein erillisiin käynnistyspisteisiin. Mikäli ohje kieltää apuvirran, tilanne kuuluu tiepalvelulle.
Todennäköisesti akku itse. Käynnistysakun tyypillinen ikä on Autoliiton mukaan noin viisi vuotta, ja akun kunnon näkee korjaamon testistä. Uusi booster ei auta tähän, uusi akku tai ylläpitolaturi auttaa.
Kustomcarsin tiimi · tarkistanut Sarai Björkgård

